Tavoitteet ja toiminta

Tukikodin tavoitteena on kasvattaa lapsista eheytyneitä, itsenäisiä, toimintakykyisiä ja vastuuntuntoisia aikuisia, joilla on hyviä ihmissuhteita, vastuu omasta elämästä sekä koulutuksesta ja työstä.

Jokaisella lapsella on yhteiset tavoitteet yksikköömme tullessaan: koulun käyminen, vapaa-ajan harrastaminen, normaalissa arjessa eläminen ja siinä pärjääminen. Yksilökohtaiset ja kokonaisvaltaiset porrastetut tavoitteet sekä keinot ja menetelmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

Tarkoituksena on asettaa tavoitteet, jotka lapsi kykenee saavuttamaan tasonsa edellyttämällä tavalla. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan se, että asetetut tavoitteet kattavat yksilöllisten tarpeiden lisäksi koko hänen perheensä tilanteen siten, että kirjatuilla toiminnoilla pyritään vaikuttamaan sijoitukseen johtaneisiin syihin.

Tavoitteisiin pyritään mm. luomalla mahdollisimman lämpimät ja pysyvät ihmissuhteet, asettamalla johdonmukaiset ja turvalliset rajat ja säännöt niin kirjalliset kuin suulliset sekä ylläpitämällä yhteyksiä vanhempiin ja lähiomaisiin.

Tukikodin toiminta on lapsilähtöistä ja perustuu normaalin arjen elämiseen sekä yhdessä olemiseen ja tekemiseen iloineen ja suruineen. Arkeen kuuluvat säännöllinen päivärytmi, koulun käyminen, harrastaminen, toisen huomioon ottaminen, vastuullisuus, onnistumisen kokemukset, aikuisen läsnäolo, välittäminen ja huolenpito sekä kodinomaisten askareiden oppimiseen kuuluva ohjaus. Keskeistä on myös arjen ennakoitavuus, jatkuvuus ja rutiinit.

Yksi keskeisistä toiminnoista on avoin ja tiivis yhteistyö vanhempien, sosiaalitoimen, koulun sekä muiden eri yhteistyötahojen kanssa. Sijoittajakunnan kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, jotta lapsen tarpeet tulee huomioitua ja niihin pystytään vastaamaan tarkoituksenmukaisesti. Molemminpuolinen tietojen välittäminen on lapsen edun mukaista ja se antaa mahdollisuuden toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla tukikodin toimintaa. Sosiaalityöntekijälle lähetetään kerran kuukaudessa kirjallinen kuukausiraportti lapsen tilanteesta, arjen sujumisesta ja kehityksestä. Sosiaalityöntekijään ollaan yhteydessä myös muussa tarpeellisessa lasta koskevassa asiassa, niin hyvässä kuin huonossa.

Hoito ja kasvatus

Lapsen kasvua, kehitystä, hoitoa ja huolenpitoa ohjataan omaohjaajamenetelmällä. Jokaisella lapsella on 1-2 omaohjaajaa joka huolehtii kokonaisvaltaisesti lapsesta. Omaohjaaja nimetään jo ennen kuin päätös lapsen sijoituksesta tukikotiin on tehty, joten hän on mukana tutustumiskäynnistä alkaen jälkihuollon päättymiseen saakka. Omaohjaajamenetelmällä turvataan lapsen yksilöllinen, suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kasvattaminen ja hoitaminen.

Työvälineinä käytämme erityisosaamistamme sekä erilaisia toiminnallisia ja terapeuttisia välineitä.

Kasvatusmenetelmistä käytämme vanhempien auktoriteettiin perustuvaa kasvatusta, joka edellyttää, että aikuinen on yhtäältä ymmärtävä ja rakastava ja toisaalta asettaa käyttäytymissääntöjä ja pitää niistä kiinni. Tätä kasvatustyyliä kuvataan arkikielessä sanaparilla rajoja ja rakkautta. Kasvatusmenetelmiimme kuuluvat myös ohjaava kasvatus, yhteisökasvatus sekä taide- ja seikkailukasvatus.

Harrastus ja elämystoiminta

Kannustamme jokaista lasta henkilökohtaiseen harrastustoimintaan ja lisäksi harrastamme runsaasti yhdessä. Tavoitteena on, että lapsi suunnittelisi jokaiselle viikolle jotain mielekästä tekemistä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Harrastuksilla tuetaan lapsen säännöllistä vuorokausirytmiä ja terveitä elämäntapoja.

Lisäksi teemme matkoja ja retkiä, joiden avulla pyrimme hankkimaan lapsille uusia elämyksiä. Kesäisin teemme vähintään yhden pidemmän matkan kotimaassa lapsia kiinnostavassa kohteessa.

Perhetyö ja perhekuntoutus

Lapsen paras ei yleensä voi toteutua ilman aikuisia, sillä lapsen hyvinvointi riippuu koko ympäristön hyvinvoinnista. Perhekeskeisyys tarkoittaa sitä, että lapsi nähdään ensisijaisesti perheen jäsenenä. Perhekeskeinen työ nousee ajatuksesta, ettei lasta voi riittävästi auttaa tuntematta hänen kasvuympäristönsä ja kotinsa laatua sekä toimintaperiaatteita. Perhetyö siis merkitsee sitä, että vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon, kasvatukseen, arviointiin ja palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Perheen asiantuntijuuden ymmärtämisellä ja sen kuulemisella on suuri merkitys perhekeskeisessä toiminnassa.

Perhetyö on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä tukemista ja perhekuntoutus on suunnitelmallista kuntoutusta jossa perhetyötä huomattavasti intensiivisemmin, syvällisemmin ja tiiviimmin pureudutaan perheen asioihin ja ongelmiin. Perhetyötä ja perhekuntoutusta on tarjolla päivätoimintoina, lisäksi perhekuntoutusta on tarjolla ympärivuorokautisena. Työskentely muotoja ovat mm. yksilö- ja perhetapaamiset, yksilö- ja perhekeskustelut, yksilö-, perhe- ja ryhmätoiminnot, kotikäynnit, puhelinkeskustelut, virkistys- ja harrastustoiminta, kuntouttava toiminnallisuuden toiminta, erilaiset toiminnalliset ja terapeuttiset työvälineet sekä yhteistyö läheisten ja eri viranomaisten kanssa.

Perhetyön ja perhekuntoutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ehkäistä mahdollisen lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle.

Yhteystiedot

Tavoitteet ja toiminta

Hoito ja kasvatus

Harrastus ja elämystoiminta

Perhetyö ja perhekuntoutus